Suomalaisen homo- ja lesboliikkeen poliittiset strategiat: vastarinnan mahdollisuudet ja rajat

Terhi Saarinen

Sosiologian pro gradu -tutkielma
Huhtikuu 1991
Sosiologian laitos
Helsingin yliopisto

PDF-versio

Sisällys

Motto

1 JOHDANTO

1.1 Homoliike, homojärjestö ja käsitys homoudesta - kuinka nämä kuuluvat tutkimusstrategisesti yhteen?

1.2 Liike

1.3 Identiteetin, yhteisön ja liikkeen keskinäiset yhteydet

1.4 Tutkimus, liikkeen politiikka ja tutkijan politiikka

2 TEOREETTISET JA METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT

2.1 Homo- ja lesbotutkimus ja tiedon tuotanto

2.2 Sosiaalinen konstruktionismi teoreettisena viitekehyksenä

2.2.1 Sosiaalisen konstruktionismin juuret

2.2.2 Sosiaalinen konstruktionismi homo- ja lesbotutkimuksessa

3 TUTKIMUSPROSESSI JA AINEISTON ANALYYSI

3.1 Tutkimusprosessin kulku

3.2 Kvalitatiivisen aineiston luonnehdintaa

3.3 Homoliikekö politiikkaa? Poliittisuuden paljastaminen ja tulkitseminen tutkimustehtävänä

3.3.1 Aineiston tulkinta

3.3.2 Retoristen rakenteiden ja tekstien sitominen kontekstiinsa

3.3.3 Aineiston ja tutkimuskohteen välinen suhde

4 SETAN POLIITTISET STRATEGIAT 1970-LUVULLA

4.1 Homoliikkeen kehittymisen ehdot

4.1.1 Suomalaisen homoliikkeen synty 1960-luvun lopulla

4.1.2 Yhdysvaltalaisen homoliikkeen muotoutuminen 1950- ja 1960-luvulla

4.2 SETA-lehdet 1975 - 1979

4.2.1 SETAn suhde erilliskulttuuriin

4.2.2 Tavoitteena luokitteluiden kumoaminen

4.2.3 Henkilökohtaisesta ongelmasta vähemmistökysymykseksi

4.2.4 Näkyvyys ja julkisuus strategiana

4.2.5 Kysymys kunniallisuudesta

4.2.6 Sukupuoliroolit ja homoseksuaalien syrjintä

4.2.7 Tulkintaa lesbojen näkymättömyydestä lehden alkuvuosina

4.2.8 Tilanne kauden 1975 - 1979 päättyessä

4.3 Liberalistinen politiikka ja liberalismin arvot

4.3.1 Integraatio- ja tasavertaisuusliikkeen liberalistinen viitekehys

4.3.2 Ihmisyysretoriikka, "kunniattomat julkihomot" ja kaupallinen homojen erilliskulttuuri liberalismin arvoista käsin tulkittuina

4.3.3 1970-luvun homoliikkeen strategioiden kytkennät aikansa homo- ja lesbotutkimukseen: seksuaalinen suuntautuminen ja normalisointitutkimus

5 SETA-LEHDET 1980 - 1982: ULOS KUORESTA -KAMPANJA ALKAA

5.1 Yleistä luonnehdintaa

5.2 Lesbouden uudelleen määrittely feminismistä käsin

5.3 Näkymätön näkyväksi

5.4 SETA-lehti 1980 - 1982 1970-luvun homoliikkeen poliittisen strategian kyseenalaistajana

5.4.1 Uudeksi sosiaaliseksi liikkeeksi?

5.4.2 "Homoseksuaali ei elä yksinomaan julkilausumista"

6 SETA-LEHDET 1983 - 1989: IDENTITEETTIHÄMMENNYKSESTÄ IDENTITEETTIYLPEYTEEN?

6.1 Missä on vastustaja?

6.2 Homofobiaa, homoherkkyyttä ja avoimuutta

6.3 1980-luvun lopun uusi kysymyksenasettelu: oikeus omaan identiteettiin ja kulttuuriin

6.4 Seksuaalinen vapautuminen vai vapautuminen sukupuolisorrosta?

6.5 Yhteenvetoa ja tulkintaa homomiesten ja lesbojen asemasta 1983 - 1989

7 LIIKKEEN STRATEGIOIDEN POLIITTISET SISÄLLÖT JA KYTKENNÄT AIKANSA HOMO- JA LESBOTUTKIMUKSEEN 1980-LUVULLA

7.1 Homofobia syrjinnän selittäjänä

7.2 Avoimuus homoliikkeen strategiana ja avoimuuden erilaiset merkitykset lesboille ja homomiehille

7.3 Identiteettipolitiikka ja sen yhteys yhteisöjen ja liikkeen näkyvyyteen ja kasvuun

8 VALTA, KONTROLLI JA KOLLEKTIIVISUBJEKTIN VASTARINNAN MAHDOLLISUUDET

8.1 Yksityinen - julkinen-jako ja muutoksen mahdollisuudet

8.2 Tutkimus sekä vapautumisen että kontrollin palveluksessa

8.3 Konstruktionistien näkemyksiä muutoksesta

8.4 Yhteenvetoa suomalaisesta lesbo- ja homokokemuksesta ja olemassaolon tilan muodonmuutoksesta 1970 - 1990

8.4.1 Suomalainen sosiaalinen liike tilan raivaajana

8.4.2 Liike, yhteisö ja identiteetti

LÄHTEET