Homona ja lesbona Euroopassa
Homona ja lesbona Euroopassa: Euroopan rajamailla

Vanhemmuus


Ne Euroopan maat, jotka jossain määrin tunnustavat homojen ja lesbojen parisuhteita, tunnustavat ne kaikkein suppeimmassa, kahdenkeskisimmässä muodossaan. Yksikään Euroopan maa ei ole myöntänyt homo- tai lesbopareille oikeutta adoptioon tai parin toisen osapuolen lapsen yhteishuoltajuuteen.

Homomiehillä ja lesboilla ei kuitenkaan, vastoin monien ennakkoluuloja, ole yleensä mitään biologista estettä vanhemmuuteen. Monilla on lapsia heterosuhteistaan, ja valitettavasti myös huoltajuusongelmia, kun homoa tai lesboa ei avioero-oikeudenkäynnissä ehkä pidetä moraaliltaan sopivana vastaamaan lastensa kasvatuksesta. Tällaisia räikeitä syrjintätapauksia esiintyy edelleen lähes kaikkialla Euroopassa.

Lesbot kykenevät hankkimaan lapsia myös keinohedelmöityksellä. Valitettavasti useimpien maiden viranomaiset rajoittavat keinohedelmöityksen lähinnä aviopareille, tai vähintään vakiintuneessa heteroseksuaalisessa parisuhteessa eläville naisille. Yksinäisen tai lesboparisuhteessa elävän naisen mahdollisuudet keinohedelmöitykseen ovat rajoitetut. Yleensä he joutuvat turvautumaan vapaaehtoisiin yksityishenkilöihin spermanluovuttajina. Tähän sisältyy monia riskejä, mm. HIV-testauksen puuttuminen ja mahdolliset huoltajuuskiistat biologisen isän kanssa.

Vaikka lesbo hankkisikin lapsen keinohedelmöityksellä, hänen vakituista naisystäväänsä ei missään Euroopan maassa tunnusteta kanssavanhemmaksi suhteessa lapseen. Viranomaisten vallitsevan käsityksen mukaan lapsen vanhempien täytyy aina olla eri sukupuolta. Lapsen kannalta tämä merkitsee sitä, että häneltä kielletään oikeus toiseen äitiin ja biologisen äidin kuollessa oikeus jäädä asumaan ei-biologisen vanhemman luokse.

Sama virallinen logiikka rajoittaa adoptointia ja kasvattivanhemmuutta. 'Yksinäinen' nainen tai mies voi adoptoida, mutta kahta samaa sukupuolta olevaa henkilöä ei kelpuuteta adoptiovanhemmiksi. Vain joissakin Euroopan maissa, mm. Hollannissa, homo- ja lesboparit ovat saaneet vastuulleen yhteisiä kasvattilapsia. Kyseessä ovat usein olleet vaikeasti sijoitettavissa olevat, mm. AIDSia potevat lapset, joita on ehkä ollut mahdoton sijoittaa muunlaisiin kasvattiperheisiin.

On selvää, että homomiehet ja lesbot ovat kykeneviä hoivatyöhön ja kasvattajiksi siinä kuin muutkin. Myös heidän lapsillaan on oikeus tulla hyväksytyksi osana sitä yhteisöä, jossa he kasvavat kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman kanssa tai jopa monimuotoisemmissa yhteisöissä.